Ääniteknisesti ilmanvaihtojärjestelmälle voidaan asettaa kaksi kriteeriä. Ensinnäkin järjestelmän kanaviston tulee eri huoneisiin haarautuessaan täyttää näiden tilojen välille asetetut ääneneristysvaatimukset, mikä tarkoittaa yleensä kanaviston tähtimäistä rakennetta, vaimennettuja kanavia, äänenvaimentimia sekä mahdollisesti elastisia liitoksia runkoäänen etenemisen katkaisemiseksi. Tämän lisäksi ilmanvaihtojärjestelmän tuottaman melun tulee alittaa tiloille asetettu taustamelutaso, joka äänitysstudioiden osalta on noin NR20-25 luokkaa.
Noise Rating Curves
Itse kanavistokin tai venttiilit voivat aiheuttaa ääntä, kun ilmannopeus niissä nousee riittävän suureksi. Saman ilmamäärän siirtäminen suuremmassa kanavassa hidastaa ilmannopeutta ja ilmavirran aiheuttamat äänet voidaan välttää. Kanavista tulee näin melko suuria poikkipinta-alaltaan, vaikka tarvittavat ilmamäärät ovat hyvin kohtuullisia. Vedon tunne on myös asia, johon kannattaa kiinnittää huomiota, kun ilmanvaihtoa suunnitellaan ja venttiilien sijainteja määritellään.
Ilmatiiviys ja paksut mineraalivilla-kerrokset ääneneristyrakenteissa aiheuttavat myös sen, että ne eristävät äänen lisäksi hyvin myös lämpöä. Ihmisten ja laitteiden muodostama lämpökuorma on riittävä nostamaan tilan lämpötilaa, vaikka siinä olisi tehokaskin ilmanvaihto. Erillinen jäähdytysjärjestelmä on yleensä välttämätön, jotta ikkunoita ja ovia ei tarvitse availla yhtenään. Pienimmät yhden yksikön laitteet saa sijoitettua huoneen nurkaan. Lauhdutinvesisäiliön tyhjentäminen on näissä tehtävä aina aika ajoin ja ne sopivatkin parhaiten tilapäiseen käyttöön. Tehokkaammat laitteet sisältävät ulos asennettavan lauhduttimen sekä sisäyksikön, jotka liittyvät toisiinsa putkistolla. Molemmat tyypit pitävät hiukan ääntä sisäyksikössä olevasta tuulettimesta johtuen. Äänitasot kannattaa tarkistaa jäähdytystehon kaikissa asennoissa, sillä monet laitteet ovat aivan liian meluisia tarkkaamoihin tai soittotiloihin.
